Naisten urheilu ja tasa-arvo

Naisten urheilu ja tasa-arvo

Kehittyneiden maiden yhteiskunnallinen keskustelu koskee nykyisin sekä usein että voimakkaasti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta miesten ja naisten välillä. Kaunopuheisuus ja filosofiset kysymykset värittävät kommentointia, mutta käytännössä pääasiaksi nousevat useimmiten raha ja resurssit.

Voidaan sanoa, että aivan kaikki mitataan nykyisin rahassa. Raha tekee tyhmästä kiinnostavan ja rumasta kauniin, rahamiehellä ja rahanaisella riittää hännystelijöitä ja mielistelijöitä. Raha ratkaisee.

Muistan hyvin, kuinka tamperelaista Jari Mentulaa pidettiin maamme kuntosaleilla ja alan keskusteluforumeilla hieman toistaitoisena ja hölmönä bodarina, kun hän hakkasi päätään seinään epäonnisena ammattilaiskilpailijana. Kilpailusta toiseen oli tuliaisina viimeinen sija, muuhun ei ollut edellytyksiä. Mutta voi sitä takinkäännön nopeutta, kun paljastui, että Jari olikin samaan aikaan menestyksekäs verkkovalmentaja ja tienasi satoja tuhansia euroja vuodessa! Jari olikin nyt fiksu ja kiinnostava henkilö, jolta iltapäivälehdet tivasivat mielipidettä milloin mistäkin asiasta. Bodausforumit täyttyivät Jaria kehuvista kommenteista, lähes kaikki suomalaiset wanna be –kehonrakentajat olivat miehen hyviä ystäviä ja lähes parhaita kalakavereita. Ihmeellistä!

Mutta palatkaamme otsikon aiheeseen. Wellness Media ei ole kilpaurheilukanava, mutta se ei estä silloin tällöin käsittelemästä urheiluun liittyviä yleisesti kiinnostavia asioita. Juuri Ranskassa päättyneet naisten jalkapallon MM-kilpailut keräsivät runsaasti yleisöä sekä paikan päällä että televisioiden ääressä ympäri maailmaa. Miesten jalkapallon kiinnostavuuden asteelle laji ei vielä yllä, mutta uskon, että aikaa myöten näin tulee tapahtumaan hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi tenniksessä, jossa naisten ottelut ovat aivan yhtä kiinnostavia sekä median että fanien mielestä. Kun lajin taso on sekä miesten että naisten puolella huippua, suuren yleisön kiinnostus on hyvin tasa-arvoista.

Vaikka sekä miesten että naisten kilpaurheilua seurataan esimerkiksi maailmanmestaruus- ja olympiatasolla ilman erottelua, naisten urheilussa liikkuu vain murto-osa urheilun rahoista. Esimerkiksi sopii hyvin juuri jalkapallo, jossa kansainvälinen lajiliitto FIFA jakaa aina maailmanmestarimaalle rahabonuksen. Liikun tässä hieman heikoilla jäillä, sillä en tiedä, miten paljon suuremmat miesten kuin naisten mainos- ja TV-tulot ovat, mutta ero ei voi olla niin suuri kuin rahanjako antaa ymmärtää. Naiset saavat nimittäin vain seitsemän (7) prosenttia miesten saamasta bonuksesta. Suuntaus lienee sama ei kaikissa mutta useimmissa lajeissa.

Jalkapallon ja monen muun lajin kohdalla puhutaan puhtaasta liiketoiminnasta, siinä kylmät luvut panoksesta ja tuotosta tietysti ratkaisevat. Mutta kun puhutaan lasten ja nuorten urheilusta, pitää poikien ja tyttöjen tasa-arvoisen kohtelun resurssien jaossa olla päivänselvä asia. Suomessa ei tyttöjen eikä naisten urheilemista ihmetellä eikä vähätellä, se on hieno asia.